sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Parisuhteen kolme hoota

Viime kesänä elämämme muuttui lähes yhdessä yössä. Phill siirtyi maapalveluksesta meripalvelukseen (shore duty vs. sea duty) ja uinuksissa ollut laivastoelämä kaappasi arkemme karhumaiseen syleilyyn.


Luulin olevani asiassa jo täysi ekspertti, mutta laivastoelämä osaa yllättää joka kerta. Tällä kertaa meripäiviä on ollut toistaiseksi hyvin vähän, mutta työtunteja sitten sitäkin enemmän. Phill on paahtanut viime kesästä asti 12-14 tuntisia työpäiviä 5-7 päivää viikossa. Kun tähän lisätään se, että minunkin työmääräni on ollut viimeisen vuoden ajan tavallista suurempi, on yhteinen hereillä vietetty aika ollut kortilla.

Tähän on ollut vaikea tottua, mutta toisaalta parisuhteessemme on aina pätenyt vanha suomalainen lausahdus: Se mikä ei tapa se vahvistaa. Parisuhteemme on meille kummallekin tärkein onnen ja jaksamisen lähde ja sen eteen on tehty sen mukaisesti myöskin töitä. 


Juuri tällä hetkellä parisuhteemme liima koostuu kolmesta isosta hoosta: hellyys, huomaavaisuus ja huumori.Vaikka olisi kuinka kiire ja vaikka olisi kuinka kaukana, pääsee noilla kolmella hoolla jo pitkälle.

Suukko ja halaus ennen töihin lähtöä ja illalla heti ovella on minimi, mutta väliin yritämme mahduttaa monta muutakin kosketusta. Saatan Phillin ovelle asti joka aamu, vaikka minulla olisi kuinka kiire ja illalla kotiin tullessa saan heti ensimmäiseksi sukellusveneeltä tuoksuvan halauksen.

Huomavaisuus on myöskin helppoa eikä tarvitse kovin paljoa aikaa tai elämää suurempia eleitä. Lataan joka ilta kahvinkeittimen valmiiksi aamuja varten, vaikken itse edes joisikaan sinä aamuna kahvia. Phill poikkeaa valittamatta kauppaan hakemaan unohtamani maidon tai banaanit. Minä kokkaan illalliset (vaikka inhoankin edelleenkin kokkaamista) ja Phill sunnuntaiaamujen aamupalat. Päivän kuulumisista jutellessa katsomme toisiamme silmiin ja pistämme kännykät ja tietokoneet sivuun. Yritämme yhtyä toisen työturhautumisiin, vaikkemme ihan oikeasti ymmärtäisikään kuin puolet asiasta.

Viimeisenä, muttei laisinkaan vähäisempänä tulee ydistävä ja kantava huumori. Vaikeat asiat muuttuvat käsittelyn jälkeen usein huumoriksi ja samanlainen huumorintaju luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Se ei vaadi paljoa, joskus pelkästään pienen palan post it-paperia ja tussin. 

Eräänä kauniina yönä työkirjani otsikko oli saanut uuden merkityksen

Paluu laivastoelämään ei ole ollut helppoa tai nautinnollista, mutta pikkuhiljaa olemme taas alkaneet oivaltamaan, että tuulimyllyjä vastaan on turha taistella. Huomattavasti parempi vaihtoehto on hyväksyä raamit ja muokata niitä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman mielekkäiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti