Onpas tullut juhlittua! Joulu venyi, paukkui ja jatkui vain, kunnes tilalle tuli reissu New Jerseyyn, uusi vuosi, green card ja synttärit. Nyt alkaa tuntua siltä, että on jo aikakin palailla arkeen.
Vaikka tämä oli jo viides yhteinen joulumme, oli se ensimmäinen, jonka vietimme omassa yhteisessä kodissamme. Meillä on kummallakin muutamia rakkaita jouluperinteitä, joita haluamme pitää yllä. Lisäksi olemme vuosien saatossa luoneet jo pari yhteistäkin perinnettä. Tänä jouluna valitsimme parhaat päältä ja aloimme rakentamaan yhdessä meidän ikiomaa joulua.
Joulumme alkoi aattona pipareiden ja glögin valmistamisella. Piparit leivottiin tietenkin perheeni reseptillä joululaulujen ja enkelikellon säestyksellä. Kun piparit saatiin paistettua (sekä maistettua) ja glögi pullotettua, oli aika koristella pieni kuusemme ja aloittaa jouluaterian valmistelu.
En ole koskaan ollut suomalaisten jouluruokien ystävä, joten laatikot ja perinteinen kinkku saivat jäädä väliin. Haimme kuitenkin inspiraatiomme perinteisistä jouluruuista ja päädyimme valmistamaan uunissa kypsennettyjä kasviksia, perunamuussia sekä hunajalla ja neilikalla kuorrutettua possua. Lisäksi herkuttelimme aidolla suomalaisella matjes-sillillä (jota yllättäen löytyi paikallisesta marketista), kylmäsavulohella, juustoilla sekä tietenkin pipareilla homejuuston kera. Namskis!
Lahjat päätimme avata amerikkalaisten perinteiden mukaisesti vasta joulupäivän aamuna Phillille tärkeän muffinssi-aamiaisen jälkeen. Olimme myös hankkineet joulusukat, jotka ripustimme roikkumaan keittiön komeron oveen. Ilmeisestikin olimme olleet hyvin kilttejä, sillä yöllä kuusen alle ilmestyi aikamoinen keko paketteja. Osansa lahjoista (varsinkin lahjapapereista) sai myös Kisu, joka kilttinä kissana kaatoi kuusen vain yhden kerran.
Yksi rakkaimmista yhteisistä jouluperinteistämme on hassua kyllä picnic. Perinne alkoi täysin vahingossa vuonna 2007 Hawaijilla, jossa jouluaaton yösnorklailuretkeltä palattuamme saimme huomata kaikkien lähiravintoloiden jo sulkeneen ovensa. Kaksi nälästä kiljuvaa snorkailijaa pelasti 24/7 ruokakauppa, josta kahmimme juustoja, leipää, leikkeleitä ja hedelmiä joulupöytämme täytteeksi. Kokemus oli sen verran maukas ja muutenkin mainio, että perinne jäi elämään.
Tänä vuonna päätimme kylmästä säästä huolimatta picniccailla ulkoilmassa Piscataqua joen rannalla. Phill yllätti minut tuoreella, lämpimällä ja tietenkin itsetehdyllä ruisleivällä sekä kuumalla kalakeitolla. Lisäksi picnic-kassistamme löytyi teräksistä glögiä, pipareita, juustoja, silliä ja bonuksena tuoreita mansikoita. Kirpsakasta säästä huolimatta tunnelma oli hyvin lämmin. Nenät saattoivat hieman punoittaa, mutta sepäs ei tahtia haitannut.
Joulupäivän ilta kului universaalien perinteiden mukaisesti pelaillen, uusia kirjoja lukien, rentoutuen ja herkkuja syöden. Valtakunnassa oli siis kaikki hyvin ja raukea meininki... Ihan niin kuin jouluna kuuluukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti