torstai 14. elokuuta 2014

Yläfemmat

Heitin tänään töissä lasten kanssa aika monet high five -läpsyt. Hienoa, sait vedettyä pöksyt jalkaan, avattua lounasrasiasi ihan itse, selvitettyä konfliktin sanoilla, olit hyvä ystävä... Jokainen onnistuminen - suuri ja pieni- on huomionsa ansainnut.

Tässä maassa kehutaan, paljon ja tunteella. Aluksi se oli minulle vaikeaa - varsinkin se tunnepuoli - mutta nyt kehuminen, kiittäminen, palkintotarrat ja please alkavat sujua jo luonnollisesti. Eikä takaisin (suomalaiseen malliin) ole enää palaamista. Vaatimattomuus ei kaunista ketään. Piste. Omat taidot ja onnistumiset on hyvä huomata ja tunnistaa, itsestään saa olla ylepeä. Lasten kehuminen ei muokkaa heistä muita lyttääviä ylpeilijöitä, vaan tyyppejä, jotka arvostavat itseään ja ovat motivoituneita kehittymään.

                             
                                                 Kisukin osaa! On se niin amerikkalainen...

Muiden kehuminen minulta jo onnistuu, mutta vielä on hieman matkaa täysin luontevaan kehujen vastaanottamiseen. Ehkäpä minun pitäisi ostaa itselleni arkki mageita tarroja ja iskeä yksi taulukkooni aina sen jälkeen, kun olen pusertanut suustani kiitos, minustakin se sujui hienosti. Viiden tarran jälkeen pidän sitten jätskijuhlat, ihanan ja taitavan itseni kanssa.

6 kommenttia:

  1. Jess! Just näin :) mainio kirjoitus!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa! :)
    Täälläkin kisut osaavat, ovat jo niin saksalaisia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jotkut kehtaavat väittää, että kissat eivät opi temppuja/ ole fiksuja/ ole sosiaalisia... Ei pidä paikkaansa!

      Poista
  3. Samaa mieltä. Täällä Englannissa ei ole varmaan tuo kehuminen aivan yhtä avointa ja näkyvää kuin Jenkeissä, mutta silti sitä tuntuu olevan paljon enemmän kuin Suomessa. Käytöstavat kuten kiittäminen ja Please jne. ovat varmaan täällä vielä tavallaan tärkeämpiä kuin siellä, koska kulttuuri on jonkin verran vanhoillisempaa kuin Jenkeissä. Äitini oli täällä käymässä ja kävimme kahvilla, ja kun tarjoilija toi kahvit pöytään sanoin nykyään tyypilliseen tyyliini "Thanks, that's amazing", johon äitini sanoi "Onko se oikeasti amazing"? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aika amazing kun kahvit saapuu :)! Isoja (voimakkaita) sanoja on paljon helpompi käyttää englanniksi. Mutta eivät kai ne sanat käyttämisestä kulu tai menetä merkitystään... ? Ja tuo varmasti totta, että UK:n ja USA:n kohteliaisuus-/kehukulttuurit sekä myöskin sanavalinnat eroavat varmasti toisistaan jonkin verran. Minun korvaan brittienglanti kuulostaa aina jotenkin niin hassun suloiselta :)

      Poista